Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että varhaiskasvatuksen ja pikkulapsiperheiden edut ovat tällä hetkellä ristiriidassa sen keskustelun kanssa, että pikkulapsiperheiden vanhemmat pitäisi saada nopeammin takaisin työelämään. (Paine tähän on ymmärrettävästi kasvava heikentyvän huoltosuhteen vuoksi, kun entistä pienempi työssäkäyvä joukko kannattelee hyvinvointimme tulopuolta.)
Kasvavassa Helsingissä on painetta lapsiperheiden palveluissa ja pulaa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä jo ihan ilman näitä 1-2-vuotiaita jotka halutaan nyt kotihoidosta varhaiskasvatuksen piiriin. Tällä hetkellä Helsingistä puuttuu ”vaatimattomasti” lähes 500 varhaiskasvatuksen ammattilaista, ja myös tilaneliöistä on pulaa.
Tiedän monta vanhempaa (mkl. itseni) jotka ovat lykänneet töihin menoa yksinkertaisesti siitä syystä ettei päivähoitopaikka ole järjestynyt, ei ainakaan niin että perhearki olisi ollut tyydyttävää.
Nyt kotihoidon tuen kuntalisä ollaan poistamassa yli 1-vuotiailta, mikä asettaa monet pikkulapsiperheet vaikeaan tilanteeseen. Tästä kaikesta on kiittäminen Kokoomusta, joka ei suostunut mihinkään muuhun vaihtoehtoon tiukoissa budjettiväännöissä 
Tarjolla olisi ollut esim. tuloveron tai kiinteistöveron maltillinen korotus. Vihreät neuvottelijat tekivät kyllä parhaansa ja pitivät neuvotteluissa koulutuksen ja lapsiperheiden puolia – ja useampi neuvotteluvoittokin näissä asioissa saatiin.
Valitettavasti tässä näkyy mielestäni se, etteivät 1-2-vuotiaat pikkulapset ja heidän vielä perhevapaalla olevat vanhempansa ole mukana päätöksenteossa, vaan kotona vaihtamassa vaippoja näille pikkuisille. Nyt haetaan lyhytnäköisesti näennäisiä säästöjä, vaikka tämä kostautuu lapsiperheiden hyvinvoinnin heikentymisenä. Päätökselle ei ole tehty vaikuttavuusarviointia ja myös väitteet laskennallisista säästöistä kaipaavat tuekseen kaikille avoimia laskelmia, jotta päätöksenteko on läpinäkyvää.
Itseäni tämä asia ei ehdi enää juuri koskettaa, kun muutos astuisi voimaan vasta kesän kynnyksellä, mutta tiedän että asia koskettaa monia vastikään vauvan saaneita perheitä ja perheenlisäystä harkitsevia, myös keskituloisia pientuloisista puhumattakaan.
Muutoksen voimaanastumisen ajankohtakin on haasteellinen kun päivähoitopaikkojen saatavuus korjaantuu yleensä vasta elokuussa hetkellisesti. Miten aiotaan huolehtia päivähoitopaikat pikkuisille jotka joutuvat aloittamaan varhaiskasvatuksen jo ennen kesää? Aloitus hetki on muutenkin huono, kun kesäaikaan hoitajissa lomakauden vuoksi sijaisuuksia ja vaihtuvuutta. Nämä 1-2-vuotiaat pikkuiset tarvitsevat myös enemmän huolenpitoa ja sitovat siten enemmän henkilöstöä.
Minulle lapsiystävällinen yhteiskunta on sydämen asia. Siihen kuuluu myös se, että lapsiperheille annetaan itselleen vapaus valita, mikä on kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu päivähoidon suhteen. Pikkulapsiaika on samaan aikaan ihanaa ja kuormittavaa. Perheiden hyvinvoinnin mittarit pitävät olla mukana tällaisissa ratkaisuissa.
Väestöliiton perhebarometri 2018 kertoo seuraavaa: ”Naisista joka toinen ja miehistä kolmasosa toivoi, että kotihoidontukena maksettava hoitoraha olisi nykyistä suurempi. 338 euroa kuukaudessa ei ole kirjoittajien mielestä lapsiperheille tarpeeksi eikä kannusta heitä lasten hoitoon. Tästä oltiin sangen yksimielisiä. Edellisten näkemysten lisäksi pidettiin tärkeänä sitä, että lapsia ei pakoteta päivähoitoon, vaan että heitä voi hoitaa kotona kotihoidontuen avulla. Lasten kotihoitoa on tuettava vastaajien mielestä enemmän ja monien mielestä sen tulisi olla mahdollista myös yli kolmivuotiaille aina kuuteen ikävuoteen asti. Tämä myös tuottaisi säästöä päivähoitomaksuista yhteiskunnalle. Kotihoidontuen kuntalisiä on käytetty puskurina päivähoitopaikkojen lukumäärän kasvua vastaan. Näitä kuntalisiä on viime vuosina karsittu ja tukea on siirretty palvelusetelien ja yksityisen hoidon suuntaan.Lasten kanssa haluttaisiin viettää enemmän aikaa. Perheillä tulisi olla enemmän yhteistä aikaa, jolloin perhe voisi puhaltaa yhteen hiileen. Juuri mahdollisuus viettää lapsen kanssa riittävästi aikaa yhdessä oli yksi keskeinen perustelu, miksi lasten kotihoito asetettiin usein päivähoidon edelle. Sen katsottiin olevan lasten parhaaksi ja hyväksi kehitykselle. Vastaajien mielestä vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita omien lastensa kohdalla. Yhteiskunnan tulee tukea lasten kotihoitoa riittävällä tavalla. Sen avulla saavutetaan myös säästöjä. Lasten kotihoitoa perusteltiin usein perheiden oikeudella valita mikä on heidän lapselleen parhaaksi.”
Kuva: Pixabay, kuvaaja 460273
——
Helsingin Sanomat 7.12.2020: Helsinki leikkaa pienten lasten vanhemmilta yli 200 euroa kuussa: ”Asia saa minut vieläkin raivon valtaan”, sanoo vastasynnyttänyt psykologi Anu Heikkilä https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007665469.html…
